MIKSI VIRO EI OLE KUNINGASKUNTA?

Historian viehätys piilee kysymysten esittämisessä ja vastausten etsimisessä. Mitä vähemmän todisteita, sitä jännittävämpää! Muinaisyhteiskunnan identiteetti ja valtasuhteet ovat kutkuttaneet mielenkiintoa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Näyttelyllä ”Miksi Viro ei ole kuningaskunta?” nostamme nämä aiheet taas esiin ja kysymme, miten yhteiskunta toimi Viron alueilla muinaisajan viime vuosisadoista keskiajalle Yrjönyön kapinaan saakka. Mitä tapahtui täällä toisin tai samalla tavalla kuin naapurimaissa, joissa oli jo omat kuningas- tai ruhtinaskuntansa?

On oletettu, että Virossa oli kuninkaan asema kuitenkin jo pronssikaudella (1100–500 eKr.). Muinaisajan lopulla täkäläinen yhteiskunta oli siirtymässä muutamien vahvojen päälliköiden johtamista yhteisöistä kohti keskitetympää valtajärjestelmää. Vai oliko näin? Entä jos oli, niin ketkä tätä järjestelmää johtivat? Omiako vai muukalaisia? Miksi kansa kantoi kuninkaan teemaa eteenpäin sananlaskuissa ja paikannimissä? Olisiko Viron uudelleenitsenäistymisen aikainen kuningasmielinen liike voinut tehdä Virosta kuningaskunnan?

On pikemminkin kysymyksiä kuin vastauksia, koska vastausten löytämistä varten on käytettävissä vain hyvin niukka arkeologinen löytöaines, hajanaisia vanhoja asiakirjalähteitä ja muukalaisten kirjoittamia kronikoita. Tärkeitä tekijöitä historiallisessa narratiivissa ovat kuitenkin tutkijoiden tietämys ja tulkinnallinen rohkeus. Siksi olemme kutsuneet näyttelyymme neljä huippututkijaa vastaamaan kysymykseen “Miksi Viro ei ole kuningaskunta?” Tutkijoihin kuuluu kaksi arkeologia, numismaatikko ja historioitsija. Niinpä: Miksi Viro ei ole kuningaskunta?